Milloin yhteiskunnallinen mullistus tai vallankumous on oikeutettu? Historiallisesti tarkasteltuna vallankumousten taustalla on yleensä ollut joko suuren kansanosan kokema epäoikeudenmukaisuus tai pienen eliitin halu ottaa valta haltuunsa. Näissä taustoissa on merkittävä moraalinen ero.
Itsekkyys ja ahneus eivät moraalisesti oikeuta vallankumousta, toivo kurjuuden, orjuuden ja epäoikeudenmukaisuuden lopettamisesta kyllä. Mutta hyvin harvoin vallankumouksessa käytetyt keinot ovat olleet moraalisesti oikeutetut.
Elämme nyt keskellä tilannetta, jossa kaikkien aikojen oikeutetuin vallankumouksen aihe on ilmiselvä ja moraalisesti oikeutetut keinot ovat käytettävissä. Otsikon “maailman toivo” voidaankin tulkita niin, että kysymyksessä ei ole vain ihmisen toivo, vaan todella koko maailman toivo.
Maapallon katastrofaalinen tilanne on kiistaton, kuten myös taustalla olevat syyt. Niistä ei tarvita enää lisätutkimuksia ja -todisteita, nyt on toimenpiteiden aika. Ellei tule nopeasti merkittävää muutosta, jo alkanut syöksykierre ajaa ihmiskunnan ja koko elonkehän kurjuuteen.
Jos tuhonkierteen syyn ilmaisee yhdellä sanalla, sana on kulutus. Yli maapallon kestokyvyn ja ihmisen tarpeiden nousseen luonnonresurssien kulutuksen taustalla on teollisuusmaiden ajama talouskasvu ja -kilpailu. Näiden taustalla on virheellinen arvomaailma.
Tästä seuraa, että tarvittavan vallankumouksen tulee perustua kahdelle periaatteelle: degrowth ja syväekologia. Nämä puuttuvat juuri niihin epäkohtiin, jotka ovat maailman katastrofaalisen tilan taustalla, eli järjettömäksi kasvanut kulutus ja virheellinen arvomaailma.
Kumottava valta ei ole minkään keisarin tai diktaattorin käsissä, vaan kysymyksessä on aate: talouskasvu.
Degrowth purkaa talouskasvun ja -kilpailun itsetarkoitukselliset mekanismit, muokkaa yhteiskunnan logiikan, rakenteet ja toimintaperiaatteet vastaamaan ihmisen todellisia tarpeita ja sopeuttaa kulutuksen maapallon kestokykyyn. Syväekologia puolestaan antaa ihmisille hyvän, aidon ja luonnollisen arvopohjan, jonka avulla saavutettu muutos voi jäädä pysyväksi sukupolvelta toiselle.
Sekä ihmiset että ympäristö hyötyvät siitä, että talouskasvusta irtaannutaan ja tuotannon ja kulutuksen määrää alennetaan ylikuluttavissa teollisuusmaissa huomattavasti. Tavoitteena on yhteiskunta, joka toimii pienellä kulutuksella paremmin kuin nykyinen yhteiskunta toimii suurella.
Degrowth ei tarkoita talouslamaa, vaan suunnitelmallista yhteiskunnan toiminnan ja tavoitteiden korjaamista. Tällöin paranee myös työllisyys, koska inhimillistä työtä voidaan kireän kilpailun poistuessa käyttää enemmän ja terve yhteiskunta hyötyy kaikkien työpanoksesta.
Kun aineellinen kulutus on alentunut tasolle, joka on sopusoinnussa ihmisen tarpeiden ja ympäristön kanssa, voidaan puhua kohtuutaloudesta. Suomessa tämä taso on noin kolmannes nykyisestä, mikä vastaa 1960-luvun kulutuksen tasoa per henkilö. Tällä tasolla omavaraisuusastekin voi olla huomattavan paljon korkeampi kuin nyt.
Samaten kuin että degrowth:in vaikutus ei ole verrattavissa talouslamaan on myös huomattava, että aineellisen kulutustason laskeminen ei ole menneisyyden kopiointia, vaan siirtymistä todella uuteen. Samalla aineellisella kulutustasolla kuin mitä oli 1960-luvulla voimme luoda paremman yhteiskunnan kuin mikä meillä nyt on ja mikä oli ennen.
Syväekologia perustuu elämäkeskeiseen arvomaailmaan, jossa elämä ilmiönä on kaikkien arvojen äiti, jolle muut arvot perustuvat. Kaikilla lajeilla on loukkaamaton itseisarvo ja koko luonto on arvokas itsessään, riippumatta ihmisestä. Ihmisen hyvä elämä on myös arvo itsessään, mutta ihmisen ei tule tyydyttää toissijaisia tarpeitaan muiden lajien ensisijaisten tarpeiden ja tulevaisuuden kustannuksella.
Kaikki elollinen maapallolla on syntynyt samojen voimien ja prosessien kautta, joten kaikki elämänmuodot ovat sukua toisilleen. Yhteenkuuluvaisuudentunne kaiken kanssa on ihmiselle elintärkeä, koska muuten hän ei osaa elää niin hienovaraisesti, ettei hän turmele ympäristöään.
Kun yhteiskunnan rakenne, ihmisen elämänmuoto ja arvomaailma ovat sopusoinnussa ihmisen todellisten tarpeiden ja ympäröivän luonnon kanssa, ihmiskunnan ja koko elonkehän tulevaisuus on aivan toista luokkaa, kuin mitä se on nykymenon jatkuessa.
Göran Ekström, Vihreän Elämänsuojelun Liiton puheenjohtaja
(Kirjoituksen ydin on liiton seminaarin avauspuheenvuorosta Helsingissä 27.11.2010)
Olen perusteluista samaa mieltä. Mutta vallankumous ratkaisukeinona mietityttää sikäli, että sehän merkitsee vallan ottamista pois yksiltä ja siirtämistä toisille. Siinä on mahdollisuus voittaa mutta myös hävitä. On mahdollista, että talouskasvuideologia nujerretaan ja tilalle tulee globaali syväekologia. Mutta yhtä mahdollista on, että vallankumous etenee toisella tavanomaisella tavalla, se mahdollistaa totalitarismin synnyn. Sekä Ranskassa, Ven äjällä että Kiinassa vallankumoukset tuottivat totalitarismin. Olen kuullut sanottavan, että elämme jo totalitarismissa, nimittäin talouskasvuideologian totalitaristisessa otteessa. Väite on mielenkiintoinen, mutta mitä se tarkoittaa? Vallan kolmijako sentään toteutuu yhä läntisissä maissa ja on monipuoluejärjestelmä, vaikka puolueiden ohjelmat eivät eroa kovin paljon toisistaan. Vaikka ohjelmat eivät eroa, eroja kuitenkin on koska puolueet kilpailevat keskenään. Suomessa kaikkien puolueiden ohjelmissa on jonkinlaista yritystä kestävän kehityksen ajattelun suuntaan, vaikka myös talouskasvuideologia esiintyy siellä rinnakkain. Voisi sanoa, että syväekologia on jo puolueohjelmissa, vaikka se on laimeassa muodossa eikä ole syrjäyttänyt talouskasvuajattelua.
Jos syväekologia olisi puolueohjelmissa jo osallisena, niin esim. turkistarhaus ja eläinten tehotuotanto olisi lakkautettu jo ajat sitten: ne loukkaavat eläinten itseisarvoa.
“Olematon” olisi parempi sana kuvaamaan nykyistä syväekologian tilannetta päättävien ihmisten joukossa yleensä.
Järjestelmämme olisi hyvin erilainen jos se perustuisi syväekologiaan. Se perustuisi kaiken elämän kunnioituseen, eikä siihen että kaiken muun elämän kustannuksella suositaan ihmisiä äärimmäisyyksiin asti. Jopa siihen asti, että käytämme planeettamme loppuun…
Käsittääkseni vallankumous tarkoittaa tässä asiayhteydessä vanhan järjestelmän kumoamista ja sen korvaamista uudella, terveeseen arvopohjaan perustuvalla järjestelmällä.
Vielä elämme talouskasvun ikeessä… Totalitarismissa. Vai milloin olisi esim. luonto mennyt rahan edelle kun pitää valita? Rahan kiilto silmissä riistetään mitä vain elävää. Eikä ihmiset ja muut eläimet ole poikkeus asiaan:(
Mielestäni kaikkein karseinta on juuri se, että tämänhetkisessä yhteiskunnassa asioiden arvoa lasketaan puhtaasti rahassa. Yhteiskunnan arvoahan voisi ihan hyvin lisätä muillakin tavoilla kuin BKT:n kasvattamisella. Ja yhteiskunnan pitäisi mielestäni tarjota jokaiselle parempia mahdollisuuksia kantaa kortensa kekoon kuin pelkkä työteko ja verojenmaksaminen. Itse esimerkiksi “maksaisin veroni” ennemmin vaikka yhteishyödyllisellä työllä (vaikka aika suurellakin määrällä sitä!) kuin järjettömän suurella prosenttiosuudella tosi pienistä tuloistani. Olisi mielestäni ihan mahtavaa jos ihminen pääsisi itse valitsemaan, että maksaako verons rahana vaiko jonain muuna juttuna, jolloin siitä yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämisestä tulisi ihan konkreettista.
“Syväekologia perustuu elämäkeskeiseen arvomaailmaan, jossa elämä ilmiönä on kaikkien arvojen äiti, jolle muut arvot perustuvat. Kaikilla lajeilla on loukkaamaton itseisarvo ja koko luonto on arvokas itsessään, riippumatta ihmisestä. Ihmisen hyvä elämä on myös arvo itsessään, mutta ihmisen ei tule tyydyttää toissijaisia tarpeitaan muiden lajien ensisijaisten tarpeiden ja tulevaisuuden kustannuksella.”
Niinpä. Olen jo ollut pitemmän aikaa sitä mieltä, että eettinen vallankumous tapahtuu siten, että jokainen ihminen alkaa tutkailemaan omaa sisätodellisuuttaan. Ihminen ei voi tietää mitä on hyvä elämä, ellei hän opettele tuntemaan itseään. Meillä on olemassa kaikki psykologinen ja ekologinen tieto, mitä ihmnen tarvitsee oman elämänsä subjektiksi tulemiseen. Ihmisen täytyy vain pysähtyä ja kuunnella omaa sisistään käyttäen hyväksi tietoisuustaitoja, esimerkiksi reflektiivistä tietoisuutta. Eettinen elämä on itsensä tiedostavien ihmisten suhde maailmaan ja tämän suhteen todeksi elämistä lihallistamalla suhde toiminnaksi. Jatkuva kiire ja hektinen elämäntapa ei tarjoa hyviä mahdollisuuksia aidon itseyden löytämiselle.
Kannatan talouskasvusta luopumista niiden maiden osalta, joissa materiaalinen elintaso on lähellä suomalaisten elintasoa. Siitä olen eri mieltä, että nykyisin maailmassa tai edes ns. kehittyneissä länsimaissa vallitsisi talouskasvun ideologian totatalitarismi sanan varsinaisessa mielessä. Ketään ei panna vankilaan sen vuoksi, että henkilökohtaisesti luopuu tavoittelemasta elintasonsa korottamisesta tai julistaa degrowth-liikeen ajatuksia. Talouskasvun vastustajia kyllä moralisoidaan, mutta niin on maailman sivu moralisoitu valta-ajattelusta poikkeavia. Tämäkin sivusto saa toimia viranomaisten puuttumatta asiaan. On suuri joukko maan hiljaisia joiden ajattelua ei hallitse varsinaisesti talouskasvun ideologia, vaikka henkilökohtaista materiaalista “hyvää” moni ehkä vielä janoaa lisää.
Puheet talouskasvun vastaisesta vallankumouksesta viittaavat jopa siihen, että degrowth-liikkeen piirissäkin on ituja “totalitaristiseen” ajatteluun. Historia opettaa, että periaatteessa hyvän ideologian kannattajien aikaansaama vallankumous on tuottanut totalitarismia, kun vallankumouksen etujoukko on päässyt valtaan.
No, ehkä liioittelen: blogin puhe “vallankumouksesta” tarkoitanee vain ihmisten ajattelutapojen muuttamista järkiperäisen keskutelun kautta. Yhteiskuntamme sallii jokaisen yksilönä tai jonkun porukan jäsenenä esittää poliittisilla areenoilla näkemyksiään talouskasvun haitoista ja siitä luopumisen hyvistä puolista.