Suomesta löytyy poliittinen liike, joka kyseenalaistaa talouskasvun, aivan aateperintönsä ytimen voimalla. Se ei ole vihreä liike. Se poliittinen aatesuunta joka on lähimpänä kasvuttoman talouden ideaaleja, on alkiolainen keskustaliike. Tämä perustuu hajauttamisen ratkaisevaan merkitykseen kasvuttoman talouden ajurina, sekä ihmisyyden korostamiseen. Saattaa toki olla, että keskustaliike itsekin tarvitsee tässä parempaa itseymmärrystä.

Mielestäni keskustalainen aate on jatkossa ymmärrettävä ennen muuta talouden ylivallan kiistämisenä. Tämä on väistämätön seuraus hajauttamisen periaatteesta. Kasvua luodaan erikoistumalla, eli keskittämällä. Keskittynyt yhdyskuntarakenne, sekä keskittynyt energian ja hyödykkeiden tuotanto luovat kasvua suuremman tehokkuuden avulla. Kun sen sijaan kannatamme hajautettua yhteiskuntaa, emme aina valitse tehokkainta ratkaisua. Tästä seuraa – välttämättä – että Keskustalle talouskasvu ei ole yhteiskuntapolitiikan tärkein tavoite. Tämä on luonnollista, sillä pääasiassa tehokkuuteen pyrkivässä yhteiskunnassa ihmiset voivat pahoin. Lisäksi tehokkaan ja keskitetyn yhteiskunnan riskitkin ovat keskittyneitä.

Hajauttamisella sanomme että pieni on kaunista ja paikallisyhteisöllä on ratkaiseva merkitys. Paikallinen päätöksenteko luo yhteisöllisyyttä, mikä taas torjuu aikamme pahinta vitsausta, juurettomuutta ja vieraantumista, sekä niistä seuraavia ongelmia. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämisen tulisikin olla Keskustan kaupunkipolitiikan oleellinen sisältö.

Näin ymmärretty talouskasvua kumartamaton ja ihmisten välisiä suhteita korostava keskustalaisuus eroaa ratkaisevasti kaikista muista poliittisista aatteista. Sosialidemokraattisessa diskurssissa kyse on taloudellisen toiminnan tuloksen oikeudenmukaisesta jakamisesta. Tämä on kiitettävä tavoite sinänsä, mutta se on sidoksissa talouden rakenteisiin. Ajatteluun on sisäänrakennettuna liiallinen alttius talouskasvun korostamiselle ja talouden ehdoilla tapahtuvalle yhteiskunnan kehittämiselle. – Vasemmiston ajattelua leimaa tätäkin pidemmälle menevä työn ja omistamisen vastakkainasettelu.

Oikeisto puolestaan korostaa markkinoita ja niiden toimivuutta yhteiskunnallisen hyvän lähteenä. Vaikka aste-eroja markkinoiden vapauden sallimisessa löytyy, koko ajatusmaailma on kuitenkin talouden ja materialismin kyllästämä. Tasapainottavaa vastavoimaa on oikeiston suunnalta vaikea löytää ja markkinoiden systeemiheilahtelujen tuhovoima jää hillitsemättä.

Keskustan ero vihreän liikkeen ajatteluun on selvä, sillä vihreä liike suhtautuu hajauttamiseen jopa torjuvasti. Lisäksi vihreä liike lähtee luonnosta ja pitää ihmistä toissijaisena. Juuri tässä on vihreän ajattelun heikkous – ihmisarvon suhteellistava epärealistisuus, joka pahimmillaan ilmenee Linkolalaisena syväekologiana. Vihreys ei ole yhteiskunnallinen ohjelma, sillä vihreä liike kertoo hyvistä tavoitteista, mutta ilman kokonaisnäkemystä siitä, millä tavoitteisiin päästään. Yhteiskunnan muuttamisen sijasta muutosta vaaditaan yksittäiseltä ihmiseltä, joka syyllistetään rakenteiden aikaansaamista ongelmista. Koko agenda on moraalinen, ei käytännöllinen.

On mielenkiintoisella tavalla oireellista että keskustalaista politiikkaa moititaan tehottomien rakenteiden ylläpitämisestä. Tulevaisuudessa tämä voi olla ja tämän täytyy olla myös valinta, valinta elämänlaadun ja hallittujen riskien puolesta, valinta taloushybristä vastaan.

Kirjoittaja: Johannes Hirvaskoski

Piknik uutisoitiin tänä vuonna ainakin Hämeen sanomissa 4.6. sekä Ylessä seuraavasti:

Yle TV 1 klo 20:30 uutiset noin 9 minuutin kohdalla:
http://areena.yle.fi/player/index.php?clip=1307290273536&language=fi

Yle Radio 1:n uutiset noin 11 minuutin kohdalla:
http://areena.yle.fi/audio/1307283689909

Yle Nettiuutiset tekstin ja videokuvan kera:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/06/degrowth-liike_toivoo_nollakasvua_2642686.html

Tänä vuonna piknikin teema on erityisesti energia. Energian käyttöä on vähennettävä! Käytettävä energia on tuotettava uusiutuvista lähteistä!

Degrowth-liike on monimuotoinen toimijoiden verkosto, jonka yhdistävä peruslähtökohta on yhteiskuntaan pesiytyneen kasvumanian kritiikki. Liike kyseenalaistaa ikuisen, jatkuvaan energian ja materian käytön lisäämiseen perustuvan talouskasvun mahdollisuuden hyvinvoinnin lähteenä. Kyse on ympäristön kantokyvyn rajoissa toimivan talouden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen toiminnan edistämisestä.

Viimeisen vuoden aikana degrowth-liikkeen suurin voitto Suomessa on ollut se, että talouskasvua kritisoivat näkökulmat ovat nousseet yleiseen tietoisuuteen ja keskusteluun. Keskustelun valtavirtaistuminen on samalla ollut degrowth-liikkeen näkökulmasta ongelmallista. Erityisesti talouseliitti on tuominnut degrowthin epärealistiseksi ja nihilistiseksi kurjuuden tieksi – vaikka paradoksaalisesti nimenomaan jatkuva talouskasvu on suorin tie tulevaisuuden niukkuuteen ja kurjuuteen. ”Kestävä kasvu” on paradoksi itsessään – on epärealistista, että kasvu voisi jatkua ikuisesti ja samalla pysymme ekologisen kestävyyden rajoissa.

Degrowth-liike tavoittelee hyvinvointia ekologisissa rajoissa. Liike vaatii talouden palauttamista rengiksi samalla, kun politiikan keskiöön nostetaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointi. Tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää kulutuksen ja tuotannon kasvupakkojen purkamista. Talouskasvun vaateet eivät saa määritellä nykyistä ja tulevaa hyvinvointiamme. Hyvinvoinnin lähteet on löydettävä muualta kuin pakotetusta talouskasvusta.

Eduskuntavaaleissa ja niitä edeltäneissä vaalikeskusteluissa ekologiset ja talouskasvuun kriittisesti suhtautuvat näkökulmat jäivät visusti marginaaliin. Ympäristö ei kuitenkaan ole lakannut olemasta, vaan sen tila heikkenee jatkuvasti, mikä ravistelee jo nyt hyvinvoinnin perusteita niin Suomessa kuin globaalisti. Hyvinvoinnin turvaaminen vaatii kasvupakon purkamista – tänään!

Kutsu degrowth-piknikille on kaikille avoin – tule mukaan keskustelemaan, kyseenalaistamaan ja luomaan uutta suomalaista ja kansainvälistä hyvinvointikulttuuria!

Piknikin järjestelyistä ja tarkemmista paikoista tullaan tiedottamaan tarkemmin osoitteessa www.picnic4degrowth.net

Jos haluat järjestää piknikin omalla paikkakunnallasi, tämä on paitsi sallittua myös varsin toivottavaa! Voit ilmoittaa omasta piknikistäsi luomalla tapahtuman osoitteessa www.picnic4degrowth.net sekä ilmoittamalla tilaisuudesta Facebookissa (http://www.facebook.com/event.php?eid=184622028256091).

Lisätietoja:
www.degrowthfinland.fi
Timo Järvensivu, timo.jarvensivu(a)aalto.fi, 050-3832483
Jaana Eskola, jaana.eskola(a)uta.fi
Jarna Pasanen, jarna.pasanen(a)kaapeli.fi
För information på svenska: Kristoffer Wilen, kristoffer.wilen(a)gmail.com
Suomen luonnonsuojeluliitto: Jouni Nissinen, jouni.nissinen(a)sll.fi
Luonto-Liitto: Leo Stranius, leo.stranius(a)luontoliitto.fi

Aika: perjantai 11.3 klo 13.00–17.00

Paikka: Kirjan talo, Kirjatyöntekijänkatu 10 B

Julkisessa keskustelussa väitetään usein, että talouskriisin jälkeen hyvinvointivaltion rahoitus ja työllisyysasteen nosto yli 75 prosentin edellyttävät kokonaistuotannon nopeaa kasvua. Kasvukriittisen degrowth-liikkeen piiristä on kuitenkin kuulunut viime aikoina vastakkaisia puheenvuoroja, jotka suosittelevat Suomelle ja muille vauraille maille talouslaskua BKT:n kasvattamisen sijasta. Liike esimerkiksi suosittelee, että nyky-yhteiskunnissa olisi tärkeämpää lisätä yksilöiden vapaa-aikaa materiaalisen elintason kasvattamisen sijaan.

Monet kasvukriittisen liikehdinnän piiristä esitetyt puheenvuorot ovat oikeilla jäljillä, kun ne analysoivat menneiden vuosikymmenten kasvumallin ekologista kestämättömyyttä. Liikkeen tavoitteena on kuitenkin myös nykyistä oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta, joka on – vähintäänkin – haastava politiikkatavoite nollakasvun olosuhteissa. Kalevi Sorsa -säätiön seminaarissa kysytään, edellyttävätkö hyvinvointivaltion rahoitus ja työllisyys kokonaistuotannon arvon kasvua, vai voitaisiinko työn tuottavuuden kasvu tosiaan hyödyntää työntekijöiden lisääntyvän vapaa-ajan muodossa?

Toiseksi seminaarissa keskustellaan palveluteollisesta käänteestä, jonka suuntaan Suomen tuotantorakenteen on povattu muuttuvan. ETLA:n Missä arvo syntyy- teoksessa väitetään, että teollisiin tuotteisiin kytkeytyvän t&k:n, suunnittelun, valmistuspalveluiden, kaupan, huollon ja ylläpidon merkitys Suomen tuotantorakenteessa tulee entisestään vahvistumaan. Voisiko palveluteollisen tuotantomallin ajatella olevan ekologisesti kestävämpi kuin perinteinen teollisuustuotanto?

Seminaari on osa Palkansaajasäätiön rahoittamaa Kohti kestävää kasvua -projektia.

OHJELMA

13.00 Tervetuloa
Kalevi Sorsa -säätiö

13.15 Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus
johtaja Seija Ilmakunnas, Palkansaajien tutkimuslaitos

Kommentti: puheenjohtaja Matti Niemi, Eurooppanuoret

14.15 Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen – uudistus kohti kohtuutaloutta?
kansalaisaktivisti Jarna Pasanen

Kommentti: elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio, STTK

15.15 Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys
tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila, ETLA

Kommentti: pääsihteeri Leo Stranius, Luonto-Liitto

16.15 Yhteenveto ja loppukeskustelu

17.00 Seminaari päättyy

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittautumiset 7.3. mennessä osoitteeseen
info@sorsafoundation.fi

Lisätietoja: projektikoordinaattori Antti Alaja, antti.alaja@sorsafoundation.fi, 040 1952 041

Lataa suomennos pdf-muodossa tästä. Seminaarin kaikki puheenvuorot ovat ladattavissa täältä.

Kuinka luoda hyvinvointia ilman kasvua?

Ohjelma:

• Tervetuliaissanat, kansanedustaja Timo Juurikkala ja Ekovihreät.
• Kasvun reunaehdot ja degrowth. Professori Janne Hukkinen, Helsingin yliopisto
• Degrowth käytännössä. Kansanedustaja Erkki Pulliainen esittelee uutta Degrowth-aiheista teostaan.
• Hyvinvointia kolmannen sektorin voimin. Tutkija, vuoden 2010 maaseututoimija Ritva Pihlaja, Ruralia-Instituutti

Keskustelua: Miten talouskasvu ja ympäristö ovat ristiriidassa? Kuinka saadaan hyvinvointia, jos talous ei kasvakaan? Miten talouskasvu ja ympäristö ovat ristiriidassa? Kuinka saadaan hyvinvointia, jos talous ei kasvakaan?

Tule kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja keskustelemaan!

Kansalaisinfoon on vapaa pääsy. Kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Järjestäjä: Ekovihreät ry ja kansanedustaja Timo Juurikkala/Vihreä eduskuntaryhmä.

Osoite: Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätietoja: Piia J. Häkkinen, hakkin [a] iki.fi, puh. 040 824 1649.

http://www.ekovihreat.fi/

Itsekkyys ja ahneus eivät moraalisesti oikeuta vallankumousta, toivo kurjuuden, orjuuden ja epäoikeudenmukaisuuden lopettamisesta kyllä. Mutta hyvin harvoin vallankumouksessa käytetyt keinot ovat olleet moraalisesti oikeutetut.

Elämme nyt keskellä tilannetta, jossa kaikkien aikojen oikeutetuin vallankumouksen aihe on ilmiselvä ja moraalisesti oikeutetut keinot ovat käytettävissä. Otsikon “maailman toivo” voidaankin tulkita niin, että kysymyksessä ei ole vain ihmisen toivo, vaan todella koko maailman toivo.

Maapallon katastrofaalinen tilanne on kiistaton, kuten myös taustalla olevat syyt. Niistä ei tarvita enää lisätutkimuksia ja -todisteita, nyt on toimenpiteiden aika. Ellei tule nopeasti merkittävää muutosta, jo alkanut syöksykierre ajaa ihmiskunnan ja koko elonkehän kurjuuteen.

Jos tuhonkierteen syyn ilmaisee yhdellä sanalla, sana on kulutus. Yli maapallon kestokyvyn ja ihmisen tarpeiden nousseen luonnonresurssien kulutuksen taustalla on teollisuusmaiden ajama talouskasvu ja -kilpailu. Näiden taustalla on virheellinen arvomaailma.

Tästä seuraa, että tarvittavan vallankumouksen tulee perustua kahdelle periaatteelle: degrowth ja syväekologia. Nämä puuttuvat juuri niihin epäkohtiin, jotka ovat maailman katastrofaalisen tilan taustalla, eli järjettömäksi kasvanut kulutus ja virheellinen arvomaailma.

Kumottava valta ei ole minkään keisarin tai diktaattorin käsissä, vaan kysymyksessä on aate: talouskasvu.

Degrowth purkaa talouskasvun ja -kilpailun itsetarkoitukselliset mekanismit, muokkaa yhteiskunnan logiikan, rakenteet ja toimintaperiaatteet vastaamaan ihmisen todellisia tarpeita ja sopeuttaa kulutuksen maapallon kestokykyyn. Syväekologia puolestaan antaa ihmisille hyvän, aidon ja luonnollisen arvopohjan, jonka avulla saavutettu muutos voi jäädä pysyväksi sukupolvelta toiselle.

Sekä ihmiset että ympäristö hyötyvät siitä, että talouskasvusta irtaannutaan ja tuotannon ja kulutuksen määrää alennetaan ylikuluttavissa teollisuusmaissa huomattavasti. Tavoitteena on yhteiskunta, joka toimii pienellä kulutuksella paremmin kuin nykyinen yhteiskunta toimii suurella.

Degrowth ei tarkoita talouslamaa, vaan suunnitelmallista yhteiskunnan toiminnan ja tavoitteiden korjaamista. Tällöin paranee myös työllisyys, koska inhimillistä työtä voidaan kireän kilpailun poistuessa käyttää enemmän ja terve yhteiskunta hyötyy kaikkien työpanoksesta.

Kun aineellinen kulutus on alentunut tasolle, joka on sopusoinnussa ihmisen tarpeiden ja ympäristön kanssa, voidaan puhua kohtuutaloudesta. Suomessa tämä taso on noin kolmannes nykyisestä, mikä vastaa 1960-luvun kulutuksen tasoa per henkilö. Tällä tasolla omavaraisuusastekin voi olla huomattavan paljon korkeampi kuin nyt.

Samaten kuin että degrowth:in vaikutus ei ole verrattavissa talouslamaan on myös huomattava, että aineellisen kulutustason laskeminen ei ole menneisyyden kopiointia, vaan siirtymistä todella uuteen. Samalla aineellisella kulutustasolla kuin mitä oli 1960-luvulla voimme luoda paremman yhteiskunnan kuin mikä meillä nyt on ja mikä oli ennen.

Syväekologia perustuu elämäkeskeiseen arvomaailmaan, jossa elämä ilmiönä on kaikkien arvojen äiti, jolle muut arvot perustuvat. Kaikilla lajeilla on loukkaamaton itseisarvo ja koko luonto on arvokas itsessään, riippumatta ihmisestä. Ihmisen hyvä elämä on myös arvo itsessään, mutta ihmisen ei tule tyydyttää toissijaisia tarpeitaan muiden lajien ensisijaisten tarpeiden ja tulevaisuuden kustannuksella.

Kaikki elollinen maapallolla on syntynyt samojen voimien ja prosessien kautta, joten kaikki elämänmuodot ovat sukua toisilleen. Yhteenkuuluvaisuudentunne kaiken kanssa on ihmiselle elintärkeä, koska muuten hän ei osaa elää niin hienovaraisesti, ettei hän turmele ympäristöään.

Kun yhteiskunnan rakenne, ihmisen elämänmuoto ja arvomaailma ovat sopusoinnussa ihmisen todellisten tarpeiden ja ympäröivän luonnon kanssa, ihmiskunnan ja koko elonkehän tulevaisuus on aivan toista luokkaa, kuin mitä se on nykymenon jatkuessa.

Göran Ekström, Vihreän Elämänsuojelun Liiton puheenjohtaja

(Kirjoituksen ydin on liiton seminaarin avauspuheenvuorosta Helsingissä 27.11.2010)

2. Ideoi keskustelun pohjalta jokin konkreettinen degrowth-hanke, jonka toteuttamisaika mitataan päivissä tai viikoissa, ei kuukausissa.

3. Kerro hankkeesta vastaamalla tähän blogikirjoitukseen. Käytä alla olevaa “Your Comment” -kenttää. Voit myös kommentoida muiden jättämiä ideoita. (Kaikki ideat ja kommentit julkaistaan, mutta roskapostien välttämiseksi kaikki tämän sivuston kommentit kulkevat admin-hyväksynnän kautta. Hyväksynnässä voi mennä jonkin aikaa.)

4. Kutsu KAIKKI osallistumaan hankkeeseen. Levitä kutsua sähköpostitse, blogeissa, facebookissa jne.

5. Toteuta hanke!

Linkki artikkeliin: Questioning economic growth, Nature vol. 468, 18.11.2010.