Pienryhmä 1: Mitkä ovat degrowth-yrityksen voitontavoittelun ja kasvun rajoitteet ja vapaudet?

Ryhmässä pohdittiin vastauksia seuraavaan kysymykseen: Mitkä ovat degrowth-yrityksen voitontavoittelun ja kasvun rajoitteet ja vapaudet?

Keskustelu oli varsin runsasta ja monipuolista – tiivistäminen on siis varsin haasteellinen tehtävä. Tässä yhteenveto kaikista keskustelussa nousseista pointeista (tai ainakin niistä, jotka tulivat kirjatuksi ylös Post-It-lapuille tai muutoin muistiinpanoihin).

• Degrowth-yritystoiminnan kehittelyssä normaali yritys-terminologia on rajoittunutta. Pitäisikö ”yritysten roolien muuttumisen ”sijasta puhua esimerkiksi ”arjen toiminnan muuttumisesta”?
  • Mikä ylipäänsä on ”yritys” degrowth-yhteiskunnassa? Pitäisikö puhua jostain muusta: ”yhteiskunnallisesta hyvinvointia tuottavasta toiminnasta” tms? Yrittelijäisyys ja yrittäjyys ja yritys ovat/voivat olla eri asioita.
  • Miten määritellä yrittäjyydessä menestyminen? Voitto, vai mielekäs tekeminen, vai yhteiskunnallinen positiivinen vaikutus, tms?
• Rajoitteiden ja vapauksien määrittelyn ongelma ei ole tehokkuuden määrittelyssä, vaan tavoitteiden määrittelyssä. Mihin voitto käytetään, jos voittoa syntyy?
  • Onko tavoitteena esimerkiksi itselle tekeminen vs. työllistäminen?
  • Pääomien kasaaminen tavoitteena ongelmallinen -> parempi tavoitella tasaista voitonjakoa kaikille relevanteille tahoille (ml. ympäristö).
  • Onko raha väline vai tavoite?
  • Onko päämääränä voiton kasvu, liikevaihdon kasvu, vai yritystoiminnan kestävyys/pitkäjänteisyys/resilience?
• Mittaaminen ”oikein” on haasteellista, koska kaikkea ei voi täysin mitata.
  • Miten hyvinvointia mitataan? Kun mitataan, niin aina jotain jää mittauksen ulkopuolellekin.
  • Miten mitataan yhteiskunnallisia vaikutuksia? (Voiton tavoittelun lisäksi.)
  • Triple bottom line: talous, ympäristö, ihmisten hyvinvointi.
  • Millä aikavälillä kasvua tarkastellaan?
  • Yhteiskunnallisten ja kulttuuristen arvojen yhdistyminen talouteen. Vrt esim. Egyptin pyramidien rakentaminen vs. elementtikerrostalon rakentaminen.
  • ”Merkitys” – merkityspörssi vs. rahapörssi? Intiassa on ”social stock exchange”! Mistä rahoitus yhteiskunnallisesti merkitykselliseen yrittäjyyteen (jossa voitto on hämärämpi käsite)?
  • ”Vauraus”
• Rajoituksista:
  • Voitontavoittelun tulee olla kohtuullista – mikä on kohtuus voitossa?
  • Selkeät rajat energiankäytölle ja muiden luonnon resurssien käytölle. Ympäristön rajat määriteltävä asap ja ”valutettava” lainsäädäntöön yrityksille rajoitteiksi.
  • ”Kolmikantapäätöksenteko”: pääoma, työntekijät, ympäristö, asiakkaat jne mukaan päätöksentekoon.
  • Köyhien heikon tilanteen hyväksikäyttö estettävä
  • Jos voittoa rajoitetaan, miten riski rajoitetaan vastaavasti?
  • Firman sisäiset palkkaerot tulisi saada kohtuullisiksi, jolloin ylimmän palkkaluokan noustessa myös alin palkkaluokka nousee -> kohtuullistaa eriarvoisuutta ja pakottaa miettimään voitonjakoa tarkemmin.
  • Tuotteiden kestävyydelle positiivisia rajoituksia: mahdollisimman hyvä kestävyys + huollettavuus tavoitteeksi.
  • Kulttuurisesti hyväksyttävä muuttuu koko ajan ja lainsäädäntö tämän mukana. Voiko lainsäädäntö kehittyä etupainotteisesti, vai muuttuuko vain yhteiskunnallisen hyväksynnän pohjalta reaktiivisesti?
  • Aikaväli, jolla rajoitteita tarkastellaan, on tärkeä kysymys. (Resilience, kestävyys)
  • Ei pitäisi puhua rajoitteista, vaan yhteisistä pelisäännöistä -> vapautta kilpailemiseen
• Vapauksista:
  • Voitontavoittelu on keinoista vapaata (lainsäädännön puitteissa), ts. prosessia ei ole määritelty -> luovuus.
  • Vapaus tehdä mielekkäitä asioita
  • Vapaus toteuttaa itseään
  • Kun vähennetään riskejä, niin se vapauttaa tekemään hyödyllisiä asioita? Riskin alla eläminen voi puolestaan pakottaa tekemään asioita, joita ei ilman riskiä tekisi. Pitäisikö yritystoiminnan riskinottoa miettiä uudelleen? Nyt yrityksiä palkitaan riskinotosta, mutta samanaikaisesti on rajoitettu vastuu (limited company) – onko tämä oikein?
  • Sosiaalisten yritysten laki Suomessa liian rajaava ja monimutkainen – näin ei saisi käydä yhteiskunnallisille yrityksille.
• Kasvusta:
  • Ei saa kasvaa ei-degrowth-yritykseksi, mutta degrowth-toiminnan voidaan antaa kasvaa. (Mutta mitä tarkoitetaan degrowth-yrityksellä ja ei-degrowth-yrityksellä?)
• Yritysmuodosta:
  • Voiko pörssiyhtiö olla degrowth-yritys, koska niillä on sisäänrakennettu pääoman ja voitontavoittelun ”pakko” jo lainsäädännönkin näkökulmasta?
  • Onko parempi degrowth-yhtiömuoto yrittäjäomisteinen ja –vetoinen yritys, jossa yrittäjä itse tekee muiden mukana, ottaen konkreettisesti vastuuta toiminnasta?
  • Onko yhteiskunnallinen yritys degrowth-yritys? Millä ehdoilla on, millä ehdoilla ei ole?