Pienryhmä 4: Mitä on mielekäs (tai mieletön) työ ja yrittäminen degrowth-tulevaisuudessa?

Ryhmässä keskusteltiin siitä, mitä on mielekäs (tai mieletön) työ ja yrittäminen degrowth-tulevaisuudessa.

Keskustelun esitetyt ajatukset ja ideat ei juurikaan poikenneet mitenkään siitä mikä on työn ihanne tänä päivänä. Ainostaan poissa on ajatus tekokkuudesta ja tuotannon lisäämisestä, kansainvälistymisestä, organisatorisesta kilpailusta ja etenemisestä. Mutta työn tekemisen ihanteet yksilötasolla tänä päivänä olivat vahvasti esillä eikä GDP-orientoituneita- ja degwroth-talouksia voida nähdä työn tekemisen kannalta täysin vastakkaisina tämän keskustelun pohjalta.

Perusongelma toimeksiannossa oli kuitenkin se että siirryimme sen enempää keskustelematta tietynlaiseen utopia-tilaan, degrowth-talouteen. Tehtäväni ei ollut ohjata keskustelua siihen miten työelämää voisi muuttaa degrowth siirtymässä vaan ajatus hyppäsi kauas tulevaisuuteen jonkinlaiseen ihannemaailmaan.

Keskustelussa on vahvasti edustettuna akateeminen ihminen, joka tietää mitä haluaa. Sivusimme  myös ns. “paskatyö” aihetta ja puhuimme niiden sisältämien toimintojen häviämättömyydestä sekä tekemisen ja organisoimisen muutoksesta joka voisi johtaa tällaisen työn mielekkyyden nousemiseen. Myös huolto- ja korjaustyön tärkeys nostettiin esille, mutta muuten operatiivisen työn käsittely oli paitsiossa ja työ oli akateemisten ihmisten kivaa itsensä toteuttamista, jossa jokainen tietää mitä haluaa eikä tee mitään mitä ei halua. Jokaiselle löytyy “se mun juttu” ja vieläpä sillä tavalla että yhteiskunta pyörii ja kehittyy tasapainoisesti eteenpäin jättämättä tärkeitä aukkoja toimintoihin.

Mutta ettei yhteenveto oli pelkästään sitä mistä emme puhuneet tai mikä jäi paitsioon, ohessa lista puheenaiheista ja määrittelyjä mielekkäästä työstä degrowth-taloudessa.

Arvot:

-Arvojen uudelleen määrittely

-Mistä hyvä elämä koostuu?

-Hyvän elämän visio

Työn sisältö:

-Työn monipuolisuus

-Kulttuuri ja ajatustyön lisääntyminen, “aineeton työ”

-Huolto- ja korjauspalvelut antaa työtä ei-akateemiselle, nykyisin uloshinnoitetuille palvelutyön tekijöille.

-Laatu, käsityö -> ammattiylpeys

-Vaikutusmahdollisuudet oman työn sisältöön

-Mielekäs ajankäyttö

-Toisiinsa nivoutunut työ/harrastukset/vapaa-aika

-Palkkatyön ja vapaaehtoistyön yhdistäminen? Esim. naapuriapu ja vaihtotalouspiiri –toiminnan laajentuminen palveluiden tuottajana

Palkitseminen:

≠pelkkä taloudellinen palkitseminen

->sosiaalinen hyväksyntä ja kannustus

-työ josta ei saa liikaa palkkaa -> onnellisuuden lisääntyminen loppuu jossain vaiheessa

-vaihtoehtoiset palkitsemistavat

-extrinsict vs. instrinsict reward sisäinen palkitsevuus ja mistä se syntyy?

-voimaannuttaminen

Työn rytmit:

-kohtuu työssä

-vähemmän kiirettä

-työajan lyheneminen

-vapaa-ajan projektit lisäävät mielenterveyttä

Työn ja työpaikkojen status:

-Mittausmenetelmien uudistaminen

-Mikä työ on arvokasta yhteiskunnalle, mikä tuottaa

Työ ja vapaa-aika:

-vapaa-aikana ei osata tehdä mitään järkevää

-ajankäytön joustavuus

Motivaatio:

-Työn yhteiskunnallisen merkityksen toimiminen motiivina

-Merkitsevyys

-Yhteenkuuluvaisuus

-Kommunikointi

Omistuspohja:

-Omistamisen siirtyminen lähemmäs ja aktiivisemmaksi

Tiedon avoin leviäminen & käytettävyys:

-(open public data)